Naisten oikeudet Saudi-Arabiassa ja Israelissa

Olen hämmästyksekseni havainnut joillain suomalaisilla sen käsityksen, että Saudi-Arabian ja Israelin naisten oikeudet olisivat samalla viivalla tai edes lähellä toisiaan.
Todellisuudessa, kun näiden kahden maan naisten oikeuksia verrataan toisiinsa, lopputulos on selvä: niiden välillä vallitsee syvä kuilu.

Saudi-Arabiassa naiset eivät saa ajaa autoa, äänestää, matkustaa ulkomaille tai työskennellä ilman miehen lupaa. Israelissa naiset puolestaan nauttivat samoista oikeuksista kuin Suomessa ja muissa länsimaissa.

Alla muutamia esimerkkejä saudinaisten asemasta islamilaisen oikeusjärjestelmän hallitsemassa maassa.

1) Vuonna 2002 viisitoista nuorta tyttöä poltettiin elävältä. Naispuoliset opiskelijat pakotettiin jäämään palavaan koulurakennukseen, koska maan lain mukaan tytöt eivät saa näyttäytyä julkisesti ilman huivia.
2) Vuonna 2007 joukko miehiä yllätti naisen autossa miehen kanssa, joka ei ollut tämän aviomies tai sukulainen. Miesjoukko näki oikeudekseen raiskata naisen neljätoista kertaa. Miehet selvisivät lyhyillä vankeustuomioilla, mutta raiskattu nainen sai puolen vuoden vankeustuomion lisäksi 200 raipaniskua.
3) Helmikuussa 2008 Saudi-Arabian uskonnollinen poliisi vangitsi 37-vuotiaan liikematkalla olleen amerikkalaisnaisen, koska tämä oli istunut kahvilassa miespuolisen kollegansa kanssa.
4) Viime vuonna 58-vuotias mies nai 8-vuotiaan tytön. Lapsen äiti ei hyväksynyt avioliittoa, mutta tapausta tutkineen tuomioistuimen mukaan tyttö saa hakea avioeroa vasta murrosikään päästyään.
5) Sukupuolten välistä kuilua kuvastaa tapaus 75-vuotiaasta saudinaisesta, joka tuomittiin 40 raipaniskuun ja neljän kuukauden vankeustuomioon, koska hän oli pyytänyt miehiä toimittamaan viisi leipälimppua kotiinsa.

Israelissa sukupuolten välisistä asioista määrää kaksijakoinen oikeusjärjestelmä. Uskonnollinen oikeus näkee naisten roolin yhteiskunnassa eri tavalla kuin maallinen oikeusjärjestelmä. Juutalaisuudessa on siveyssäädöksiä aivan kuin kristinuskossakin, mutta ne katsotaan yksityisasiaksi, johon valtio harvoin puuttuu.

Maalliseen lakiin nojaava Korkein oikeus on Israelin korkein oikeudellinen auktoriteetti ja sillä on oikeus kumota uskonnollisten tuomioistuinten päätökset.

Korkein oikeus on määrännyt naisten ja miesten välisen tasa-arvon olevan yksi keskeisimmistä ihmisoikeuksista. Tällä hetkellä Korkeimman oikeuden presidentti on nainen, Dorit Beinish, joka astui virkaan vuonna 2006.

Israelin työmarkkinoilla naisten asema on vankka. Tämä johtuu kiintiöistä, jotka takaavat naisille yhtäläiset mahdollisuudet työllistymiseen kuin miehillä. Israelissa naiset muodostavat yli viisikymmentä prosenttia työvoimasta, kun Saudi-Arabiassa sama luku on viisi. Israelissa korkeakoulututkinnon suorittaneista 57 prosenttia on naisia, ja merkittävä osa maan viidensadan suurimman yrityksen toimitusjohtajista on naisia.

Tasa-arvon puutetta Saudi-Arabiassa kuvastaa hyvin se, että se oli yksi harvoista maista, joka esti naiskansalaisiltaan osallistumisen vuoden 2008 Pekingin olympialaisiin. Israelilaiset naisurheilijat puolestaan ovat olleet oleellinen osa Israelin olympiajoukkuetta aina vuodesta 1952 lähtien.

Vuonna 1969 israelilainen Golda Meir sai kunnian olla yksi maailman ensimmäisistä naispääministereistä. Viime kuussa järjestetyissä parlamenttivaaleissa oli lähellä, että Kadima-puolueen naisjohtaja Tsipi Livnistä olisi tullut Israelin seuraava pääministeri. Knessetin nykyinen puhemies Dalia Itzik on esimerkki poliittisesta perinteestä, joka tuottaa voimakkaita ja vaikutusvaltaisia naisia Israelin poliittisen elämän keskiöön.

Israelia lukuun ottamatta Lähi-idässä vallitseva käsitys naisten oikeuksista on keskiaikainen. Juutalaisvaltio noudattaa länsimaista oikeuskäytäntöä. Israelin juutalaisväestön parissa ei tehdä kunniamurhia ja pikkutyttöjä ei naiteta pakolla. Sen sijaan Saudi-Arabiassa naisten oikeudet ovat rinnastettavissa niihin oikeuksiin, joita lemmikit nauttivat Suomessa.